Luin tuossa tutkimusraportin jonka on tuottanut Pohjanmaan yrityskummi Kirsti Melin, ja toinen tutkija on Kristian Melin.
Tutkimuksen otsikko on Yrittäjyys maahanmuuttajien integroitumisen keinona Pohjanmaalla Aalto-yliopiston julkaisusarja Grossover 24/2012.
Pohjanmaallehan on tullut enenevässä määrin jo 1980-luvulta lähtien eri tavoin maahanmuuttajia, on pakolaisia, on turvapaikan hakijoita ja työperäisiä maahanmuuttajia.
Eräitä mielenkiintoisia huomioita tutkimus herättää. Ensinnäkin kovin paljon eroja perusväestön yrittäjyyteen ei juuri ole, ehkä hivenen korostuu pidemmät työpäivät joka on edellytyksenä että yritys menestyy. Mutta samankaltaisia vaikeuksia suunnilleen samalla lailla asemoituna on molemmissa ryhmissä. Viranomaisyhteistyö on osalle yrittäjiä vaikeata mutta taas toisille se ei tuota minkäänlaista vaikeutta.
Yksi merkittävä asia tuli esiin mm. kielitaidon osalta. Ruotsinkielisiin kuntiin asemoituneita ja sen mukaan ruotsinkielen oppineita henkilöitä kohtasi yrityselämässä kielitaito vaikeus, kun he halusivat laajentaa yritystoimintaa tuli ongelmaksi suomenkielen osaamattomuus. Tämä mielestäni on astetta haasteellisempaa vaikeutta, kun syntyperäisten suomenruotsalaisten yritystoiminnan laajentaminen, suomenkieliselle alueelle. Kantaväestön kynnys ei ole kovin merkittävä ylitettäväksi kun puhutaan yritystoiminnasta, politiikassa asia onkin toisenlainen.
Toinen merkittävä asia joka tuli tutkimuksessa esiin oli että integroituminen yhteiskuntaan itsenäisenä ja omavaraisena veroja maksavana yhtiönä/henkilöinä oli yllättävän nopeaa, jopa kolmessa vuodessa ollaan omillaan toimeen tulevia. Tässä tapauksessa tutkimustulos antaa erilaisen kuvan, kuin julkisuudessa usein väitetty, yhteiskunnan varoilla elävistä henkilöistä.
Tämä on mielestäni erittäin merkittävä asia, joka ei juuri tule tiedotusvälineissä esille, toivoisinkin, että tämä tutkimus nostettaisiin julkisuuteen, se selventäisi paljon maahanmuuttajan asemaa yhteiskunnan täysivaltaisena jäsenenä.
Maahanmuuttajat ovat ikärakenteeltaan sopiva, kun ajattelee yrittäjyyden haasteeseen vastaamista, tutkimuksen mukaan noin 70% aloittaneista menestyi suhteellisen hyvin. Vain marginaali koki yrittäjyyden raskaaksi, joskin sielläkin yrittäjyyden turvaama työpaikka oli tärkeä.
Tässä on ihan mainio mahdollisuus suomen yrittäjyyden kehittämiseen kansainväliseen suuntaan verkostot ovat sisäsyntyisiä, niiden hyödyntämiseen varmaan täytyy kehittää koulutusmenetelmiä. Hieno tutkimus.
Tapsa Vieri
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti