Omistajanvaihdos
– sukupolvenvaihdos asiaa ja vähän muutakin
Kun 1980 vuosikymmenen alkupuolella jouduin tilanteeseen
että omat taidot, eikä osaaminen riittänyt talousasioissa eikä
henkilöstöhallinnossa, lähdin opiskelemaan business osaamisen perusteita.
Siloiseen elämäntilanteeseen ainut mahdollisuus oli etäopiskelu yhdistettynä
lähiopetuspäiviin, ja tieni johdatti Markkinointi Instituuttiin.
Kuusi vuotta erilaisia kokonaisuuksia sain hankittua
talousosaamisen perussanaston ja erilaisia laskentajärjestelmiä joita eri
ystävien kanssa testattiin monenlaisissa kehyksissä. Oppiminen on erikoinen
juttu. Kun oppii asioiden hahmottamista, oppii huomaamaan kuinka vähän itse
asiassa tietääkään. Samalla tiedonjanoon tulee riippuvuus, sitä täytyy saada
lisää.
Usein keskusteltiin liikeystävien kanssa markkinointiin ja
talouteen liittyvistä epävarmuuksista ja sammalla opin mitä erilaisimpia
talouskombinaatioita. Voisin jopa sanoa että yrityskummiuteni ja mentorointini
juontaa juurensa näihin keskusteluihin, eli opin kavereiden vaikeuksista ja
epävarmuuksista. Ystäväni kertoi omalle ystävälleen ja sitten pohdimme hänenkin
juttuja. Tietenkin omassa yrityksessänikin oli ihan riittävästi erilaisia
haasteita.
Tämän päivän yrityskummius sisältää mitä erilaisimpia
haasteita. Yksi mielenkiintoisemmista on omistajanvaihdos ja sukupolvenvaihdos
asiat. Varsinkin jos yritys on ollut suuri osa luopujan elämää ja on tullut
luopumisen aika niin kokemuksesta tiedän sanoa että tähän hommaan tulisi ottaa
aikaa, ja useimmiten aika tarkoittaa useampia vuosia, varsinkin jos yritys
omistaa muutakin kuin velkaa.
Luopuminen on ns. henkinen luopuminen ja tekninen
luopuminen, ja usein tämä yhtälö ei kohtaa. Teknisesti yrityksen arvon pystyy
määrittämään nykyisillä laskentamenetelmillä varsin helposti, mutta ns. know-how
ja sen määrittäminen onkin vaikeampi juttu. Usein pitkään omistanut yrittäjä
näkee tämän osan ehkä yläkanttiin kun on kysymyksessä elämäntyönsä hinnoittelu.
Perustavan laatuinen virhearviointi on, että yrittäjä on
jättänyt luopumisen sellaisella ajatuksella, että luopumisen hinta samalla
tulevaisuuden eläke. Varsinaiset eläkemaksut on jäänyt minimiin???. Se on
varsinainen järkytys kun huomaa että yrityksestä saatu hinta ei vastaa odotusta
ja virallinen eläkeyhtiön maksama eläke on surkean pieni.
Kysellessäni yrittäjäystävältäni Lasse Gerstgivarsilta
yrittäjien eläkeasiasta hän oli sitä mieltä että varsin vähän on eduskunnassa
tietämystä yleensäkään yrittäjien asioista. Kauniita puheita pidetään mutta
käytännössä teot on jotain muuta. Yrittäjän on oltava omatoiminen,
lainsäädäntöteitse ei ole tulossa helpotusta vielä moniin vuosiin jos koskaan.
Ainahan on mahdollista sijoittaa oman eläketurvansa varalle, mutta se onkin
sitten uusi juttu. Voisi jopa antaa vinkin eläkevakuutusyhtiöille. Löytyykö
pystyykö luomaan sellaisen instrumentin jolla tämä asian voisi korjata.
Tapsa
Yrityskummi/aluekummi