Tuotekehityspanoksista ajatuksia                                                                17.03.2013

 

Nyt on talouden leikkauslistojen julkistamisen paikka. Tällä viikolla.

Mistä tulisi leikata. Opetuksesta, useimmat sanoo, ei missään tapauksessa, siinähän on meidän tulevaisuus. Terveydenhuollosta, no ei nyt siitä ainakaan, jätetäänkö vanhukset ja lapset hoitamatta. Sosiaalimenoista, no se on hyvinvointiyhteiskunnan murentamista. Byrokratiasta, jo sehän on selvää siitä voi leikata. Mistä muusta, no tietenkin yritystuista, nehän on aivan turhia.

Mietitään vähän byrokratiaa. Tämä sana kuvaa sitä verkostoa jolla asiat saadaan hoidettua. Eli byrokratia on menetelmiä ja tapoja sekä ihmisiä, jotka hoitavat meidän asioita. Otetaan esimerkiksi passi. Sen hoitaa polisiibyrokratia. Passin saa parhaassa tapauksessa jopa samana päivänä. Vähennettäisiinkö byrokratiaa, että sen saisi esim. kuukaudessa. Joutaahan kaikki nyt odottamaan kuukauden passia?

Toinen esimerkki voisi olla Kulttuurista, tai urheilusta. Leikataan sieltä byrokratiaa. Mitenkä ne kymmenet tuhannet jotka harrastaa näitä suhtautuisi siihen että esityksiä olisi vain kerran kuukaudessa, tai olisi määrävuodet kuin tukia saisi palloilu tai yleisurheilu. Eli se tarkoitta aina, että sellainen asia jota olemme pitäneet itsestään selvänä, ei toimikaan kuin ennen.

Samoin yritystuet, jos otetaan esimerkiksi kehittämistukia pois, niin usein sellaiset pellepelottomat jotka keksivät juttuja ei saisikaan keksintöjään edelleen kehittämisen kohteeksi. Inhottava tässä kehitystyössä on se, ettei koskaan tiedä tuleeko tästä tuotteesta se menestystuote. Kaikkihan mielellään tekisi sellaisia, mutta se ei vaan toimi niin. Voi olla että kolmas tai kymmenes kehitysversio on toimiva, se tarvitsee tukea joka on tällaisen yhteiskunnan kannalta äärettömän tärkeää. Emme pärjää enää bulkkituotteissa, nyt täytyy luoda uutta uudenlaista ajattelua, se vaatii panostusta. Panostuksen hedelmiä nauttii myös yhteiskunta jolla tuotetaan välttämättömiä palveluita, eli silloin on tärkeää että yhteiskunta panostaa tukien muodossa myös tälle alueelle. Onko tällä alueella byrokratiaa, no se onkin jo toisen jutun aihe.

On tärkeää muistaa ja ymmärtää, että se työ tai toimi, jota tänään hoidat, ei hoidukaan enää kymmenen vuoden kuluttua niin, jopa kokonaiset toimialat katoavat, hyvä esimerkki on graafinen teollisuus, vain noin 20% toiminnasta on suunnilleen samanlaista kuin 20 vuotta sitten, kokonaiset ammattikunnat ovat kadonneet. Muutos on ainut varma asia tulevaisuudessa, sille on pakko panostaa.

Tapsa

Erään mentoroinnin arviointi

Erään mentoroinnin loppuyhteenveto   

Olemme keskustelleet päämääristä, vahvuuksista ja heikkouksista. Myös olemme keskustelleet strategioista, uhkista ja mahdollisuuksista.

Olet ollut jo jonkin verran työelämässä. Tiedostat tehtäväkenttiä joita et halua tehdä. Tiedostat omia vahvuuksiasi ja heikkouksia, mutta samalla olet päässyt kurkkaamaan maailmaan jossa odottavat mahdollisuudet ja uhkat. Siitä maailmasta evästykseksi muutama sana. 

Samalla kun opettelet tekniikoita johtamisen alueelta ja tulet tietämään ihmisten käyttäytymisen motoriikkaa ja reaktioita, on erittäin tärkeätä tiedostaa muutamia lainalaisuuksia.

Olimme millä tasolla hierarkiassa, meidän toiminnan tulos syntyy vain yhteistyössä toisen ihmisen kanssa. Tämä toinen ihminen on lihaa ja verta, hän tuntee voittamisen riemua, ja häviön katkeraa kalkkia. Meistä jokainen kykenee näyttelemään jonkin aikaa, ei tunnu missään. Kokemuksesta tiedän, ”aina tulee pää vetäjän käteen”.

Ei ole saneeraajaa, joka vain laittaa ihmisiä kilometritehtaalle. Samalla hän samalla murtaa aina palan, omasta ihmisyydestään. Tämäkin on voimavara joka kuluu. Tämä ei tarkoita sitä, ettei tällaistakin joudu tekemään, se on joskus välttämätöntä, yrityksen selviämiseksi. Kysymys kuuluu miten se tehdään? Sen opettelemiseen koulujärjestelmä ei paljon eväitä anna. Yksi kantava ajatus on, se on kirjoitettu jo 2000v sitten. ”Mitä toivot tehtävän itsellesi, tee se lähimmäisellesi”.

Siis kysymys kuuluu miten se tehdään? 

Ihmisten ja toimintojen johtaminen on mielenkiintoista ja haastavaa. Tärkeää on tiedostaa se, että aina tavalla tai toisella se tehdään toisten ihmisten kanssa. On tärkeää muistaa, että dynamiikkaa syntyy vain, kun on molemmat +/-, jos yrität poistaa toisen, niin se korvautuu aika nopeaan, aiheutat vain itsellesi ongelmia.  Parempi tapa on selvittää mistä oikeasti ”kenkä puristaa”. Joskus näkee ihmisiä, jotka ovat lähellä korvaamattomuuden rajaa. Tämä on varallinen tila, se ei säästä itseä, eikä toisia. Kun tuntuun että kaikki on minusta kiinni, niin vaatimukset kovenevat toisia kohtaan, ja saavat joskus kohtuuttomia muotoja. On tärkeää muistaa, kun tulee ajatuksia tiukoista vaatimuksista toisia kohtaan, on se viesti joko omasta väsymisestä, tai omasta laiskuudesta selvittää asioita etukäteen. Mitä paremmin olet valmistautunut, mitä paremmin osaat toimialasi asiat ja toiminnat, sen rauhallisemmin voit toimia. Ja sen parempaa tulosta teet. Kaikki joutuu joskus sellaisen asian eteen, ettei tiedä, silloin auttaa parhaiten viesti on, en tiedä. Otan selvää siihen ja siihen mennessä.

Toiminnoissa tulee joskus eteen tilanteita jossa joudut väärinkäytösten kohteeksi. Älä alennu siihen tapaan toimia. Tee tilanne arvio ja mieti, miten toimit. Tarkka analyysi omista toimistasi ja sen selvittäminen eteenpäin on oikea tapa. Jos se ei auta, on huomattavasti arvokkaampaa väistyä takavasemmalle kun lähteä samoilla keinoin hankkimaan oikeutusta. Tällainen organisaatio ei ole sinun arvoisesi. On virhe arvio, että vain epärehellisyys, tai pahan aiheuttaminen, on tämän päivän toimintatapa. Olen pannut merkille, että väistäminen on tähän mennessä aina ollut pitkällä tähtäyksellä paras tapa, vaikka tilanteessa se aiheuttaa kalkin juontia.

Joudumme tilanteisiin jolloin olemme rekrytoimassa henkilöä. Isoissa organisaatioissa sen tekevät ammattilaiset. Valinta kuitenkin usein on meidän tehtävä. Mitä mielestäni tulisi arvioida. On helppo arvioida koulutusta, ja teknistä osaamista. Kokemukseni tänä päivänä, on huomattavasti tärkeämpää selvittää kyky toimia ryhmässä. Tähän tarvitaan arvio ryhmän sisäisestä kulttuurista. Ryhmän toiminnan ylittävä osaaminen on riski, samoin kuin alittava. Usein ryhmässä rakentava on keskimääräistä parempi paras vaihtoehto. Hän kohottaa koko ryhmän osaamista mutta ei aiheuta konflikteja.

Tämän päivän tärkein ammattitaito, on uuden oppimisen taito, ilman tällaista ammattitaitoa ei markkinoilla pärjää, se on parasta ammattiosaamista. Osaaminen vanhenee todella nopeaan tänä päivänä, eli se vanha tapa arvioida ammattitaitoa ei enää toimi. Toinen tärkeä taito on ryhmässä toimimisen taito, se on välttämätöntä. Kolmanneksi tärkeä on verkoston hankintakyky. Kun omistaa hyvän sekä sosiaalisen että ammatillisen verkoston on paljon saavuttanut. Se auttaa, kun on mentävä oman mukavuusalueen ulkopuolelle.

                      Tässä vielä pieni runo sinulle evääksi, matkan varrelle.

ÄLÄ LUOVU

Kun asiat ei luista, niin joskus käy,

kun mäen, jota kapuat, huippua ei näy,

kun taskut on tyhjät ja anot lainaa,

kun huoli mielesi maahan painaa,

ja hymyn sijasta ei huokausta voi estää,

lepää hiukan  - ja koeta kestää.

 

Usein elämä mutkia matkaan tuo,

sen se meidän kaikkien oppia suo,

epäonni monesti meitä kohtaa,

vaik´ annos sisua onneen oi voinut johtaa,

Älä luovu vaikkei vauhti päätä huimaa,

Kerrankos kohtalo koettelee tuimaa.

 

Lähempänä onni usein on kuin arvaa,

silloin kuin matka ei käy myötäkarvaa.

Usein kulkija antaa myöden

kätensä maalin viereen lyöden,

ja tajuten liian myöhään vasta,

että turhaan oli luopunut ponnistamasta

 

Epäonnikin on onnea, nurin käännettyä vain –

synkkien pilvien yllä taivas on kirkkain,

Koskaan et tiedä onko matkaa paljon vai vähän,

Yht´äkkiä huomaat: se päättyikin tähän.

Pure siis hammasta, kun vaikeaa on,

Äläkä luovu, vaikka ois tilanne mahdoton.

 

Tässä tätä haastetta on elämän varrelle.

Siunausta elämällesi nyt ja tulevaisuudessa.

 

Tapsa

mentorisi