MIHIN tarvitaan ns. SUUR LIITTOA (SAK STK)
Tiedotusvälineissä on annettu ymmärtää, että vastavoimaksi
EK lle tarvitaan suurliittoa.Ajatus huolestuttaa. Miksi pitää olla vastavoimia.
Miksi ei voida nähdä, että olemme samassa veneessä.
Suomessa oli 2013 lakkoja 139, joista laittomia 125. Näissä työtaisteluissa
menetettiin n. 25000 työpäivää. Kun ajattelemme, että työpaivän hinta olisi 300
+ jalostusarvo 2.5 + alv, saadaan noin kymmenen miljoonan € tuhlaus. Onko
meillä ihan oikeasti tähän varaa.
Kun vielä mietitään että paljonko tarvitaan työtä että tämä
saadaan kurottua takaisin. Tulemme seuraavanlaiseen laskelmaan. Yritys tuottaa
10% kun kymmen miljoonaa on tavoite tarvitaan 100 mij. liikevaihto että olemme
+/- 0 tilanteessa. Samaan aikaan
Ruotsissa, joka on kilpailijamaa, on ollut v. 2013 yhdeksän lakkoa joista yksi
laiton. 2010-2012 ei ole ollut yhtään lakkoa.
Suomessa käytetään yhteiskunnan kannalta tärkeitä
avainalojen lakkoja jonkun yksilöiden ristiriitojen ratkaisuun. Tämä on
huolestuttava kehitys suunta. Varsinkin kun AY pomon ensimmäinen ajatus on,
että kyllä SAK kin osaa riidellä.
Vielä kyseenalaisemmaksi ajatus vastavoimasta tulee kun
tiedämme että Suomessa melkein 99% työllistävistä yrityksistä on alle 50 henkeä
työllistäviä. Siis tarvitaanko vastavoima 0,2 % yrityksille jotka ovat ns.
isoja yrityksiä, joita on 2013 tilaston mukaan vajaa 600 kpl. Trendin mukaan
niitä on yhä vähemmän ja niistäkin monia ollaan myymässä kasvottomaan
omistukseen.
Jos viisikymmentä henkeä ja vähemmän on SAK kannalta jo niin
iso yritys että sille pitää olla vastavoima, olen todella ihmeissäni. Tiedän
että tällaisia yrityksiä johtaa suurelta osin perustajat tai lähipiirit. He
ovat valmiita ponnistelemaan jopa yli voimien että yritys menestyy. Paikallinen
sopiminen on suuremmaksi osaksi arkipäivää jo nyt. Vaikeutena usein on, että
jos joudutaan kyselemään liitosta, keskustelu jäykistyy välittömästi, ja
sopijat eivät uskalla sopia mistään. Kun työpaikalla on avoin toiminta
ympäristö, riittää kun liitot sopivat suuret linjat, jokaisessa yrityksessä useimmiten
pystytään sopimaan tilanne sopimukset.
Olen huolestunut siitä että rakkaassa kotimaassa tärkeää on
vain pitää kiinni saavutetuista eduista, aivan kuin ne olisivat automaattisesti
meille kuuluvia. Jos näiden etujen hintana on että edelleen lainataan 4-7
miljardia lisää velkaa niin emmekö me petä itseämme kuin hölmöläiset.
Toivon hartaasti että tavoitteet tukisivat toimintaa
kehittäviin ja eteenpäin vieviin asioihin painottuen, eikä vastakkainasetteluun
keskittyen.
Tapsa
yritystoiminnan
kehittämisestä kiinnostunut
mentori/yrityskummi
