Sanomisen vapaus
Itselleni itsenäisyyspäivän
ohjelma oli koskettava. Ei voi olla ajattelematta että presidentin puolison
Jennin kädenjälki näkyi voimallisesti illan ohjelmasta. Tekstit sekä lauluin
että puhutuin sanoin kertoivat että Suomessa on taitavia tunteen ja
tunneilmaston tulkitsijoita. Se että näistä voi luoda tällaisen kokonaisuuden,
on myös lahja, nämä on niitä Suomen jalokiviä.
Se että television välityksellä
juhla saa monenlaisia muotoja, esim. ns. pukujuhlan ei oikeastaan nosta
tunteita puolesta eikä vastaan. Tämä osa juhlasta on varmaan osalle kansasta
merkityksellinen, hyvä niin. Tämä ei kuitenkaan koskaan voi peittää
itsenäisyyden juhlaa allensa. Se, että nuori ei osaa sanoa mitä itsenäisyys
hänelle merkitsee, kertoo paljon ajasta. Se kertoo kodin arvoista, kuinka
tärkeänä tätä asiaa on kodissa pidetty. Se kertoo koulun ilmapiiristä, siitä
mitä koulu kertoo itsenäisyydestä. Se kertoo vapaudesta kun voimme olla mitä
mieltä vaan asiasta. Se kertoo oikeasti siitä että meillä on vaurautta olla jotain
mieltä. Tällä tarkoitan, että kun hajotetaan paikkoja, mielenilmaisun kaapuun
verhottuna, saadaan sakkolappu. Ei lähetetä vankileirille. Sekin on vapaan
yhteiskunnan suoma oikeus.
Mistä se sitten kertoo että pitää
purkaa energiaansa ei toivotulla tavalla. Yleensä se on merkki jonkin
asteisesta pahasta olosta. Ollaan tyytymättömiä omiin aikaansaannoksiin,
mielellään nähdään että kaikkeen on syy jossakin muussa kuin itsessä. Erikseen
ovat ns. agitaattorit joille on tärkeätä saada johdattaa harkintaan pystymättömiä
kaikenlaisiin tekoihin joita sitten kadutaan joko julkisesti tai ainakin
mielessä. Ajattelen että ajattelun ja tekojen alinta ilmentymää on
tarkoitukseton hajottaminen ja pahoinpiteleminen, siihen kykenee aika pienellä
ä.o:llä. Myös heille on tämä vapaa suomi mahdollisuus.
Tapasin joitakin aikoja
taaksepäin henkilön jota olen aina ihaillut. Ennen kaikkea hänen oivallisen
kyvyn huomata asioita ja löytää asioista se oleellisen. Hänellä on taitava kyky
sanoa nopeasti kommentteja kun minä vasta mietin sanomisen sisältöä. Yllättävää
oli kun hän kertoi että tietää itsekin tämän kyvyn, ja kokee sen aika ajoin
hankalaksi. Se antaa hänestä omasta mielestään hänestä vääränlaisen kuvan. Hän
jopa toivoi että ei olisi niin nopea sanoissaan. Hänellä on vaikeuksia
pidätellä itseään, ettei olisi ensimmäisenä lausumassa näkemyksiään.
Mietin, että monenlaiset asiat
harmittavat ja kiukuttavat ihmisiä, monet ovat kyenneet harmistuksen pitämään
aisoissa. On monen laista harmistusta mutta kyetä nähdä läheisessä jotain
todella kaunista ja hienoa ja saada siitä itselle energiaa hyviin tekoihin on
taitolaji. Tämä on tavoittelemisen arvoinen ominaisuus.
Näin joulun aikana kuulostelemme
läheistemme toivomuksia. Mietimme, että tuo olisi kiva juttu, kun se sitten
saadaan, niin sen hohto katoaa tosi nopeasti, voisi jopa sanoa liian nopeasti.
Kun tulee ikää tietää että todelliset fiilingit tulevat muista asioista kuin
tavaroista jotka nekin ovat joskus jopa mukavia.
Yksi itselleni mieluisa lahja on
kirja. Kirjan vaikutus monesti on jopa vuosisatoja. Laulujen runot kertovat
monesti syvälle menevää tunnetta. Tämä todisti itsenäisyyspäivän
juhlaspektaakkeli. Tämä itsenäisyyspäivän juhla jäi lähtemättömästi mieleeni.
Toivon kaikille ystävilleni ja läheisilleni sekä suomen koko kansalle että
jokainen löytäisi merkityksensä tälle elämälle.
Toivotan siunattua ja rauhaisaa
joulun aikaa teille jokaiselle.
Tapsa yrityskummi
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti