Eletään murroksessa?

Murros, tarkoittaa mm. muutosta olemassa olevaan. Se tahto, joka pyrkii saamaan aikaan muutosta olemassa olevaan, nimitetään usein johtamiseksi. Myös niin sanottu vastavoima eli muutosvastarinta on johdettua toimintaa. Miten nämä asiat useimmiten näkyvät yrityselämässä.

Tällä hetkellä ilmassa on niin paljon muuttuvia tekijöitä, että ennuste että tämä muutos on juuri se oikea, on pitkälle uskon asia. Kun asia on näin, niin hän joka nousee johtajaksi, ja mahdolliseksi tietäjäksi, tulee ansaita sellaista arvostusta ja hyväksyttyä karismaa, että nykypäivänä sellaisia henkilöitä on vähän.

Ainut luotettava tekijä on TIETO ja senkin osalta on hyvin tärkeää että se olisi pyrkimykseen nähden mahdollisimman oikeaa, sillä väärä tieto vie yhä syvempään siihen mistä murroksen kautta yritetään päästä eroon.

Mistä sitten tietää että onko tieto oikeaa vai väärää. Suomen taloushistoriassa on monta sellaista valintaa, jotka nykyisen tietämyksen mukaan olisi ollut viisasta jättää tekemättä.  Eli tieto onko se väärää tai oikeata on historian kirjoituksen paikka.

Tällä hetkellä pörssiyhtiöt ulkoistavat toimintojaan, vievät työtä sinne missä se on edullisempaa tehdä. Tämän hetken TIEDON perusteella se tuntuu perustellulta yrityksen kannalta. Itse uskon, että olisi erittäin kauaskatseista säilyttää osaaminen toimintojen kehittämisen syntysijoilla. Osaaminen on se pääoma TIETO joka säilyy, vaikka minkälaiset mullistukset pyyhkäisivät yli kaiken taloudellisen toiminnan.

Nyt vaaditaan johtamiselta erittäin tarkkaa vainua ja herkkyyttä, että oivaltavat muutoksen pienetkin ennusmerkit. Yhteiskunta odottaa että pienetkin pk-yritykset ponnistelevat siten, että löytävät väylät vientivetoiseen toimintaan. Näkisin, että nyt olisi viisasta kehittää sellaisia toimintamalleja jotka säilyttävät osaamisen omassa maassa, mutta veisi jalostettua tuotetta vientimarkkinoille. Miten se tehdään. Esimerkiksi, erilaisten monialaisten vientilaitosten kautta. Tässä toiminnassa tulisi olla ne tahot mukana jotka ennen kaikkea tästä hyötyy. Esimerkiksi yhteiskunta.

Suomi on liian pieni yhteiskunta että täältä löytyisi satoja hyviä markkinointimiehiä, olemme kouluttaneet vuosikymmeniä kamreerilähtöisiä varmistelijoita, ja insinöörejä jotka osaavat laittaa millin tuhannesosat paikalleen, meidän vienti on paljon lähetystöjen käsissä, eli lähetystöissä ovat vientivirkamiehet jotka tekevät tai eivät vientiponnisteluja, mutta nähtävästi se ei enää myy. Tai se ei myy riittävästi, että tämä hoivayhteiskunta, jota hyvinvointiyhteiskunnaksikin sanotaan, pärjäisi.

Meidän johtamisen koulutus on liian teoreettista että voisimme puhua huippujohtamisesta. Me arvostetaan enemmän kirjallisia tuotoksia, kuin loistavia oppimistuloksia.

Meidän tulisi pystyä verkostoitumaan maailman huippuyliopistojen kanssa ja sitä kautta imuroida sellaista osaamista jota emme omasta kokemuspohjasta voi oppia. Aina puhutaan ns. "maalaisjärjestä" eli Havukkaahon ajattelijasta. Se tieto ja ymmärrys on tärkeää, mutta se ei vaan riitä tässä klobaalissa kilpailutilanteessa.

On tärkeää että voimme katsoa esim. Pekka Himasen ajatuksista sen mikä on helposti muokattavissa ja käytettävissä. Myös Vaasan alueen energialähettiläs tyyppiset hankkeet tulisi nostaa tarkan analysoinnin kohteeksi. Tämä on se tie jolta löydämme sen TIEDON jota muokkaamalla omaan käyttöön sopivaksi voimme saavuttaa jotain joka on todella kilpailukykyistä.

Johtaminen on vaikea laji. Avoimella mielellä siitä löytyy kuitenkin se tapa toimia josta voimme parhaiten hyötyä. Meidän tulisi pystyä luottamaan toisiimme, ja arvostamaan toisiaamme. Yhteistyö on ainut mahdollisuus, muu toiminta murentaa mahdollisuuksiamme. Suhtaudun epäillen paikkalliseen sopimiseen, TES tulisi mahdollistaa sen, mutta suuret linjat täytyy tulla isommasta foorumista, muuten olemme sillä ikuisten lakkojen, laillisten ja laittomien tiellä ja se ei voi olla näin pienen maan etu.

Tapsantarinat

Tapsa